Niin sodassa kuin rauhassa

Sota lienee ihmisen elämän kärsimyksistä yksi suurimmista. Olen kuullut joskus lauseen että sodassa ei ole selvinneitä vain henkiin jääneitä. Eli sota jättää ikuiset jäljet ihmiseen joka on sen joutunut kokemaan. Me ihmiset monesti syytämme Jumalaa sodista. Miksi Jumala sallii meidän sotia? Luin eräästä kirjasta vasrsin mielenkiintoisen ajatuksen. Kirjailia Sven Hassel on tanskalainen romaanikirjailia, tietääkseni hän ei ole kristitty mutta ajatus jonka hän kirjoitti yhdessä romaanissaan on mielenkiintoinen. ”Ei ihmisen pidä kysyä miksi Jumala sallii sotia. Jumala on kaikessa viisaudessaan antanut ihmiselle oman tahdon, jopa sotimiseen.”

Niinpä niin, vapaa tahto. Ihminen voi tätä vapaata tahtoaan käyttää miten mielii, niin hyvään kuin pahaankin. Meitä ja meidän vapaata tahtoamme haluaa hallita kaksi eri voimaa, Jumala ja paholainen. Meidän itse kuuluu päättää kumman annamme hallita itseämme. Helposti vapaa tahtomme ajaa meidät varsin hankaliin ja epämieluisiin tilanteisiin. Teemme vääriä valintoja. Nämä väärät valinnat saattavat kohtalokkaastikkin ohjata elämämme kulkua.

Mummoni sanoi aina että ” Mikä ei tapa se vahvistaa”. Aika hyvä viisaus monellakin tapaa. Ja yksi ajatus tähän ja vapaaseen tahtoon liittyen: Kun huomaamme että olemme menneet elämässämme metsään, tehneet syntiä, loukanneet tai jotain muuta niin minusta tärkeintä on nöyrtyä ristin juurelle ja pyytää syntejä ja tekoja anteeksi Jeesuksen sovitustyön kautta. Kun me nöyrrymme totisella sydämellä ja vilpittömästi kadumme, me saamme armon ja anteeksiannon. Tämä on raamatun mukainen totuus.

Mutta voimmeko oppia ja hyödyntää tekemiämme virheitä? Siinä tuleekin tämä mummoni lause esiin. Omasta kokemuksestani voin kertoa että joskus tuntuu siltä että miksi ihmeessä olen mokannut noin ja näin. Tullut tehtyä todella typeriä ja huonoja asioita. Tiedän että olen saanut ne anteeksi ja ne ovat haudattu merten syvyyksiin mutta voiko niitä hyödyntää hyvällä tavalla? Mielestäni voi. Jeesuskin ymmärsi meitä kiusattuja koska oli itsekkin kiusattu ja kärsinyt. Niin myös mekin, jotka olemme kokeneet jotain voimme auttaa toista joka painii samojen asioiden kanssa. Voimme ymmärtää ja samaistua toisen tilanteeseen ja ohjata kanssamatkaajaa kohden armon lähdettä, Golgatan ristiä! Vertaistukea, josta päihdekuntoutuksessa niin kovasti puhutaan 😉 Kuten Jaakko Löytty laulussaan kirjoittaa ” Olkaamme samaa puolta veli veljelle ja kulkekaame yli rajojen. Olkaamme yhtä, luottakaamme Luojaamme. Vain toinen toisiamme siunaten”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *