Hopealanka on käsittääkseni hyvin haurasta hopeasta valmistettua lankaa esim korujen valmistukseen. Myös raamatussa mainitaan hopealanka: ”
Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon.” (Saarn. 12:6)
Elämää verrataan hopealankaan. Kun elämämme lanka katkeaa on meidän aikamme tässä ajassa loppuunkäytetty. Toisilla lanka on pidempi kuin toisilla. Omat isovanhempani saavuttivat hyvin korkean iän. Mutta esimerkiksi työssäni olen nähnyt sen langan katkeavan hyvin varhain joidenkin kohdalla. Olemme siis saaneet kukin oman aikamme täällä ja mihin me sen käytämme? Tai oikeammin mihin meidän se tulisi käyttää?
” Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä” (Apt. 16:26,27)
Niinpä, elämän tarkoitus on etsiä ja löytää Jumala joka ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Miten siis pääsemme Jumalan luo ja kerran iankaikkiseen elämään? Onko sinne jokin avain? On yksi ja ainut: Jeesuksen Kristuksen kertakaikkinen sovitustyö Golgatan ristillä! Vain Jeesus on meille avain iankaikkisuuteen. Ei ole muuta tietä! Ainoastaan Jeesuksen veri voi pestä meidät synneistämme niin että kelpaamme Jumalle. Me emme voi siihen mitään lisätä emmekä ottaa pois. Me emme voi ansaita teoillamme, vaikka ne olisivat kuinka hyviä tahansa, taivaspaikkaa. Emme voi ostaa sitä rahalla. Kaikki mitä täällä omistamme jää kerran tänne. Eipä ole rikkauksistakaan hyötyä loppupelissä.
Miksi kirjoitan tästä aiheesta yhä uudelleen? Keskustelin rakkaan tätini kanssa pitkän puhelun eräänä iltana. Keskustelussa totesimme että aivan liian vähän nykyaikana saarnataan kirkoissamme ja seurakunnissamme Kristuksen sovitustyöstä ja sovintoverestä. Aivan liian vähän! Saarnaamme kyllä monista muista asioista jotka ovat ihan hyviä ja tarpeen mutta edelleen kukaan, ei kukaan, pääse taivaaseen ellei käy ristin juureen ja hyväksy Jeesuksen sovintoveren kautta tulevaa armahdusta syntien anteeksisaamiseksi!
”Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6)
Käydään siis rohkeasti ristin juurelle, joka päivä!